Kannabis ja stigma

”Aina, kun närkästyt jonkun hävyttömyydestä, kysy heti itseltäsi: ”Olisiko mahdollista, ettei maailmassa olisi hävyttömiä ihmisiä?” Ei ole. Älä siis vaadi mahdotonta. Tämäkin on yksi noista hävyttömistä, joita maailmassa väistämättä on.” 

– Marcus Aurelius, Itselleni IX. 170–180 jaa.

 

Stigmalla tarkoitetaan ei-toivottua leimautumisen kokemusta. Stigmalla on negatiivisia vaikutuksia yksilöiden elämään, ja se voi aiheuttaa esimerkiksi palveluiden ulkopuolelle jäämistä. Stigmalla on myös syrjäytymistä ylläpitävä vaikutus. Kuten yllä olevasta sitaatista voidaan nähdä, ongelma on ollut olemassa jo yli 1800 vuoden ajan. Jo silloin tajuttiin, että stigmaan voidaan vaikuttaa vaihtamalla näkökulmaa hyväksyvään suuntaan.

Stigmaa on olemassa kannabista käyttävien keskuudessa, vaikka kaikille kannabis ei aiheuta merkittäviä ongelmia. On opiskelijoita, työssäkäyviä, alaikäisiä nuoria, perheen isiä ja äitejä, mummoja, pappoja ja kaikkea muuta. Häpeän kokemus voi liittyä ulkoapäin tulevan palautteen lisäksi myös yksilön omiin arvoihin ja arvioihin siitä, mitä kiinnijäämisestä seuraa.

Stigmaa aiheuttavaa käytöstä ei pidä sotkea huoleen, jolla ihminen ilmaisee pelkoa toisen ihmisen tai oman turvallisuutensa puolesta. Huoli on aina tärkeää ilmaista, ja sen syyt tulee tuoda sen kohteena olevien ihmisten tietoon, jotta asiasta voidaan keskustella. Kaikkeen päihteidenkäyttöön liittyy riskejä, eikä kannabis ole poikkeus. Tämän vuoksi kannabis aiheuttaa sitä käyttävien läheisille myös oikeutettua huolta.

 ”Nuoret pelkäävät joutuvansa ongelmiin, mikäli jäävät kiinni kannabiksesta.”

Hankkeen aikana useat nuoret ovat ilmaisseet tarvetta anonyymille avulle. Nuoret pelkäävät joutuvansa ongelmiin, mikäli jäävät kiinni kannabiksesta. Tästä syystä YAD:n ja EHYTin kehittämä oma-apusivusto, kannabis.eu, on täysin anonyymi palvelu. On ehkä tarpeen mainita, että kannabis.eu ei kilpaile virallisen hoidon kanssa, sillä oma-apusivustojen tarkoitus on tavoittaa henkilöitä, jotka eivät syystä tai toisesta ole avun piirissä. Oma-apua voidaan käyttää myös virallisen hoidon tukena. Digitaalisia huumeinterventioita haittojen vähentämisen näkökulmasta käsitelleessä tutkimuskoonnissa havaittiin suurimmassa osassa tutkimuksista vähintään yksi positiivinen tulos suhteessa haittoihin, ja digitaalisilla interventioilla voidaan tutkimuksen mukaan saavuttaa myös haittojen vähenemistä [1].

Ilman kuuntelemista on mahdotonta tietää, miksi henkilö käyttää kannabista. Todennäköisesti käytön taustalla on jokin koettu tarve, johon ihminen voi hakea kannabiksesta itselleen apua. Vaikka kannabis ei välttämättä ole paras saatavilla oleva apuväline, on silti epäeettistä ottaa tämä ”kävelykeppi” ihmiseltä pois ilman, että tarjoamme mitään tilalle. Käytön syitä tulee pohtia ihmisen kanssa. Sen jälkeen voidaan yhdessä miettiä, olisiko tämä apuväline mahdollista korvata jollain vähemmän riskialttiilla asialla tai tavalla. On myös oltava valmis hyväksymään ihmisen omat tavoitteet käytön jatkamisen suhteen. Mikäli lopettamista ei haluta edes harkita, kannattaa keskittyä haittojen sekä mahdollisesti käytön vähentämiseen.

Käytön tai haittojen vähentyminen voi onnistuessaan lisätä ihmisen motivaatiota lopettaa myöhemmin kokonaan. Lisäksi haittojen vähentämistä opettamalla voidaan tutkimusten mukaan vähentää sekä kannabiksen käyttöä että siihen liittyviä haittoja [2]. Tällaisiin tavoitteisiin löytyy kannabis.eu-sivustolta useita eri apuvälineitä, kuten nelikenttä, johon listataan käytön hyödyt ja haitat sekä lopettamisen tai vähentämisen hyödyt ja haitat, ja sähköinen anonyymi kannabispäiväkirja, joka auttaa käytön arvioimisessa ja kannabiksen käyttöä koskevien tavoitteiden asettamisessa.

Ongelmalliseksi muodostuneen kannabiksen käytön kohdalla lopettaminen on tietenkin tehokkain keino vähentää haittoja. Viestinnässä on kuitenkin käytettävä korostettua tarkkuutta, sillä lopettamista korostavat viestit voivat herättää vastareaktion, jonka myötä käyttö saattaa jopa lisääntyä. Eräässä tutkimuksessa päihteettömyyttä korostanut viesti tuotti suuremman vastareaktion kuin haittojen vähentämiseen keskittynyt viesti. Päihteettömyyttä korostanut viesti lisäsi positiivista suhtautumista kannabiksen käyttöön. Vastareaktio vähensi aikomusta toimia tarjotun viestin mukaisesti, minkä lisäksi vastareaktio lisäsi himoa käyttää kannabista. Kannabiksen vastaiset viestit voivat täten johtaa vomistuneeseen himoon ja aikomukseen käyttää kannabista. [3.] 

”Kannabiksesta puhuttaessa on epärehellistä ohittaa käytön hyödyt eli kannabista käyttävän näkökulmasta ne syyt, joiden vuoksi hän käyttää.”

Kannabisaiheisen tapahtuman osallistujilta kerätyn kyselytutkimuksen mukaan kannabista käyttävien kannabistietous perustui pääosin omiin kokemuksiin ja kokeiluihin sen sijaan, että se olisi perustunut terveysalan ammattilaisten tuottamaan informaatioon. Haittojen vähentämisen strategioita ei juuri tunnistettu ja niitä käytettiin vähän. [4.] Tämä voi selittyä osittain sillä, että kannabikseen liittyvä tieto ja tiedotus keskittyy hyvin pitkälti käytön lopettamiseen, mikä voi aiheuttaa vastareaktion kautta virallisen tiedon torjuntaa.

Vaikka suurin osa kannabiksen käytöstä sijoittuu monien tutkimusten mukaan ei-haitallisen kategoriaan, kyseinen tieto jätetään tutkimuksissa usein sivurooliin. ”Käyttäjä”-termi on stigmatisoivaa kieltä, jota on käytetty esimerkiksi sellaisissa tutkimuksissa, joissa keskitytään kannabiksen haittoihin. Kannabiksen käytön koettuja hyötyjä, kuten rentoutumista, ei tällaisissa tutkimuksissa välttämättä huomioida lainkaan. [5.] Kannabiksesta puhuttaessa on epärehellistä ohittaa käytön hyödyt eli kannabista käyttävän näkökulmasta ne syyt, joiden vuoksi hän käyttää. Kaikkien kannabista käyttävien kohdalla käyttöön liittyvät riskit eivät konkretisoidu, ja toisaalta hyvinkin vakavasti riippuvaisen henkilön käytöstä voi seurata ainakin koettuja hyötyjä. Aito kuuntelu tarkoittaa, että on valmis kuuntelemaan koko totuuden, jossa käytön hyödyillä voi olla yksilön mielestä kaikkein keskeisin merkitys.

Siksi, kun keskustelet ihmisen kanssa kannabiksesta: 

  • Pysy avoimena, keskity kuuntelemaan ja vältä käytön välitöntä tuomitsemista
  • Vältä luennoimista
  • Ole myötätuntoinen ja utelias henkilön omista havainnoista, tuntemuksista ja kokemuksista kannabiksen suhteen
  • Pyri välttämään tarpeettomia oletuksia
  •  

    Tue ihmistä muutosta koskevien tavoitteiden asettamisessa

 

Hankkeessa tuotettiin stigmanvähentämiskampanjan yhteydessä podcasteja kannabikseen ja kohtaamiseen liittyen. Lisäksi hankkeessa haastateltiin kannabiksen kanssa tavalla tai toisella työtään tekeviä henkilöitä Ota selvää kannabiksesta-sessioissa. Nauhoitteet voivat tarjota uusia näkökulmia ja tapoja kannabiksen käsittelyyn, jolloin kynnys aiheesta keskusteluun madaltuu. Maksimi Voiman kanssa tehty radiomainos (joka on kuunneltavissa podcast-sivulla) kiteyttää hyvin, mihin stigman vähentämisellä pyritään:

 

”Nyt ei kumpikaan paikalta pakene puheita peru tai vaikene noist 
Teemat ne miten vaan nihkeitä, mitenkä ikinä kipeitä vaikeita ois 
Parissa perheen ei pitäisi pelätä, hävetä, vaikka kannabis aiheena ois 
Ei toiminu aiempi pelotepuheenne, uskottavuutenne siinä vaa hupenee 
Eikä nuoret oo tyhmii ne monet on lukeneet, eikä ne tarvi niit moitteita, vaan teidän tukenne 
Älä siis päälle vaa pälätä, isompi kuva nyt yritä nähä, sä välitä, kun vaa nyt pysähdyt ja kuuntelet” 

 

Hankkeessa tuotetun kannabiksen haittojen vähentämiseen liittyvän huoneentaulun, jonka voi myös tulostaa, löydät täältä.

 

Pasi Vastamäki

Kannabishankkeen projektityöntekijä

 

Lähteet 
[1] Dick, S., Whelan, E., Davoren, MP., Dockray, S., Heavin, C., Linehan, C. & Byrne, M. 2019. A systematic review of the effectiveness of digital interventions for illicit substance misuse harm reduction in third-level students. BMC Public Health; London Vol. 19, 2019. https://bmcpublichealth.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12889-019-7583-6 
[2] Lester, L., Midford, R., Cahill, H., Mitchell, J., Ramsden, R., Foxcroft, DR. & Venning, L. 2014. Cannabis and Harm Minimisation Drug Education: Findings from the Drug Education in Victorian Schools Study. Journal of Addiction & Prevention. July 2014 Vol.:2, Issue:1. https://www.avensonline.org/wp-content/uploads/JAP-2330-2178-02-0012.pdf 
[3] Slavin, MN. & Earleywine, M. 2019. Effects of Messaging and Psychological Reactance on Marijuana Craving. Substance Use & Misuse journal. Volume 54, 2019 – Issue 14. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/10826084.2019.1650771 
[4] Kruger, JS., Kruger, D. & Collins, L. 2020. Knowledge and Practice of Harm Reduction Strategies Among People Who Report Frequent Cannabis Use. Health Promotion Practice, May 2020. https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/1524839920923999 
[5] Subritzky, T. 2018. Beyond deficit and harm reduction: Incorporating the spectrum of wellness as an interpretive framework for cannabis consumption. International Journal of Drug Policy, Volume 60. October 2018. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0955395918302019